Argh!
Saatiin kymmenen kertaluontoista siivouskohdetta. Post-it lapulla. Se onkin nykyään työntekijän homma soittaa kohteisiin itse (omalla luurilla) ja sopia aikatauluista. Meistä kumpikaan ei ole mikään ilmaisutaidon mestari eli johan paskan lykkäsi. Tänään sydän kurkussa on saatu jo kolme kohteista hoidettua kalenteriin.
Jotenkin sitä on tottunut siihen, että teet mitä käsketään. Nooh, tuohan tämä kokemusta kun soittelet ja yrität pitää langat käsissäsi. Ketuttaa tuo oman puhelimen käyttö. Onneksi liittymä on asiakasystävällinen ja soittelu näin ollen edullista.

Ikuisuustuuraus toimistoilla alkaa mennä jo rutiinilla. Koska ylimääräisestä ei makseta niin on otettu tämä kun-kello-sanoo-pim-moppi-pysähtyy-välittömästi taktiikka käyttöön. Kaikki loppuu aikanaan.
Ikuiset kakarat toimistolla ovat hieman rauhoittuneet. Ehkä tämä joulunodotteluaika saa heidät purkamaan energiaansa jonnekin muualle.

Yöaikaan duunimatkoilla näkee kaikkea kivaa. Vähintään yksi Bunny loikkii tien yli joka kerta ja muutama superpörheä kettu on bongattu. Kovasti tekisi mieli näitä luontokappaleita kuvata. Ovat turhan vikkeliä. Ehkä joskus.

Kirjoitti Pöllö